Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Läheisyys -harjoitus

(Kuvassa Arkkienkeli Jofiel, joka on viisauden ja valaistumisen enkeli - voit pyytää sitä valaisemaan sinun tietäsi)


Miltä tuntuu läheisyys? Se on kaunis sana. Usein se on monen huulilla ja mietteissä. Usein sitä kaivataan ja harvoin annetaan - onko näin? Ei välttämättä. Olen pyöritellyt sanan merkitystä mielessäni. 


Läheisyys on uskaltamista avata itseään toiselle. Avata oma sydänyhteys toiselle ihmiselle ja olla valmis tuntemaan toisen läsnäolo. Tuntea toisen kauneus. Se on omien suojaavien voimien riisumista, vähän niin kuin laskeutua talon katolta maan tasolle, toisen viereen ja läheisyyteen. Läheisyys on kaunista kun se tapahtuu kahden sitä antavan välillä ja se koskettaa jokaista solua. Se parantaa vanhoja kulumia. Se kirkastaa auraa.

Oletko milloin laskeutunut talon katolta? Oletko milloin kiinnittänyt köynnöstä savupiippuun ja kävellyt köynnöksen kanssa räystäälle ja lähtenyt uhkarohkeasti kiipeämään alaspäin pitäen kiinni vain köynnöksestä? Ihmettelempä vain kuinka rohkealta laskeutumisen jälkeen sinulla tuntuisi. Tuntuisi varmasti että pystyt voittamaan mitä tahansa esteitä ja tekemään mitä tahansa haluat ja mistä unelmoit. Juurihan nimittäin laskeuduit vain köynnöksestä kiinni pitäen talon katolta. Yhtä hyvältä tuntuu läheisyys. Kun on ensin laskenut suojaavan muurinsa ja luovuttanut sen toiselle. Kuinka paljaalta ja vapauttavalta sellaisen haarniskan riisuminen tuntuisi?

Jos kaipaat läheisyyttä niin ehkä ensimmäiseksi tulisi kysyä itseltä osaako sitä todella toiselle antaa? Koska mikäli sitä halajaat ilman että osaa sitä antaa, se saattaa kasvattaa kahta haarniskaa tai tehdä lisää kerroksia taloon, jonka katolla seisot. Talon katolla on varmasti mukava toisinaan seisosella, mutta pidemmässä ajassa siellä oleminen käy yksinäiseksi ja tylsäksi. Jos luulee olevansa maan kamaralla seisten vuosia sen samaisen katon päällä, voi laskeutuessaan huomata ettei siellä ole ketään vastassa. Joten mikset laskeutuisi sieltä? Voit tänään harjoitella itsellesi tai rakkaallesi, miltä tuntuu laskeutua katolta ja luovuttaa toiselle haarniska. Näe kuinka haarniskasi vastaanotetaan. Sen luovuttamisesta iloitaan ja riemuitaan. Tunne kuinka läheisyys vapauttaa sielusi tuntemaan suurta kiitollisuutta siitä että saat antaa läheisyyttä. Sinun ei tarvitse kertoa toiselle tekeväsi tätä mielikuvaharjoitusta, mutta jos kokeilet tätä tänään ja toistat sitä muutamia kertoa -voit huomata muutoksen sinussa ja rakkaassasi.


Anna läheisyyden koskettaa ja ravita sieluasi! <3 

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kaipaan vain ymmärrystä


Ihanaa ja valoisaa pääsiäisen jälkeistä aikaa! <3 

Saitko olla pääsiäisen vapaalla vai teitkö töitä tai jotain muuta? Minun pääsiäiseni kului kotihoidossa töitä tehden. Töissä oleminen antoi kyllä haastetta tunteiden ja mielen hallintaan. Minulla on tapana tuntea oikea ja oikeudenmukainen toiminta ja usein kehitettävien kohdalla kuten työntekijöiden kuormitus, työpaikan sisäinen hyvinvointi, tai muiden hallinnollisten asioiden koen tarvetta laittaa muutoksen rattaita pyörimään. Joskus se tapahtuu pienien levitettävien ajatusjyven kautta ja joskus johtoportaalle yhteydenotolla. Oli oikeastaan hienoa huomata miten en ollut kadottanut sitä puolta itsestäni opiskelujen myötä vaan edelleen yhteishenki, asioiden pyöriminen ja oikeudenmukaisuus ovat hyvin tärkeitä minulle työelämässä. Eilen muutama asia nousi minun mieleeni, jotka koskevat enemmänkin näkymää tämän hetkisistä tavoitteistani ja ymmärryksen puutteesta.

Eräs työkaverini kysyi eilen minulta mitä minusta tulee valmistumisen jälkeen. Jäin miettimään tuota kysymystä. Miksi olen kiinnostunut henkestä kasvusta ja henkisistä taidoista tasapainottamaan ja tuomaan rikkautta elämään? Huomasin mielessäni miettiväni sen että ehkä minun tulee luoda yhteisöjä henkiselle kasvulle. Tiedättekö sen tunteen kun tiedät jonkin olevan niin totta kuin mahdollista ja vastaus on selvänä edessäsi? Sellainen tunne minulla oli eilen kun ajattelin koulutustani ja kiinnostukseni kohdetta: tottakai ne kulkevat tulevaisuudessa käsikädessä: järjestöjehu, yhteisöllisyys + henkimaailma. Ja vaikka nyt on hieman vaikeampi muistaa eilistä selkeää kokonaiskuvaa niin olen onnellinen ja iloinen siitä tiedosta mitä kohti olen menossa! Suosittelen myös muita pohtimaan asioita mitkä antavat iloa - olisiko sitä mahdollista joskus sekoittaa ammattiisi vai teetkö jo jotakin mistä iloitset ja joka täyttää haaveesi? Voisitko ottaa pienen askeleen kohti iloa - teet tänään niitä asioita jotka tuovat sinulle iloa päivään?
 
Toinen asia mitä jäin mietiskelemeään on ymmärrys. Oletko koskaan kaivannut ymmärrystä joltakin ja kokenut, ettei kukaan ymmärrä sinua tarpeeksi? Olen lapsuudesta asti kaivannut osakseni muiden ymmärrystä ja kokenut olevani yksinäinen susi ilman omaa laumaa, kaveripiiriä tms. Huomasin kaipaavani samanlaisia asioita eilen väsyneenä työvuoroni jälkeen. Opetin läheistäni miten olisi hyvä reagoida tai miten osoittaa ymmärrystä ja myötätuntoa. Pian kuitenkin oivalsin, että ainoa ihminen jolta kaipaan ymmärrystä on itseltäni. Kaikki mitä läheisissä tai muissa ihmisissä kaipaan, ovatkin ehkä ominaisuuksia jota kaipaan itseltäni. Kaipaatko sinä jotain läheiseltäsi: huomiota, rakkautta, hellyyttä, läsnäoloa - miksi ne ovat sinulle tärkeitä ja voisitko tarjota niitä läheisillesi hieman enemmän? Huomasin että minun tulisi tutkia itseäni ja elämääni, jotta voisin ymmärtää omaa persoonallisuuttani, ja jotta ymmärtäisin henkistä minääni ja tarkoitustani. Siispä kysyn uudelleen: kaipaatko osaksesi ymmärrystä, itseltäsi tai muilta? Jos vastaat myöntävästi - anna sitä itsellesi.

Ihanaa tiistaipäivää! Tänään on hyvä päivä. <3

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Hetki aikaa tunteille

(Kuvassa Liila Rovaniemellä joululomani aikaan)

Huomasin oivaltavani tänään erään asian ja haluasin sen jakaa myös teille muistutuksena hetkestä sijoitettuna itseen.


Minulla on ollut koira kolme vuotta. Meidän yhteiseen matkaan on kuulunut paljon tunteita ja ajatuksia, ainakin omalta osaltani voin sen tunnustaa. Olen miettinyt hetkittäin olisiko parempi olla yksin ja luovuttaa koira toiselle, olen sättinyt itseäni huonosta hoidosta, ajatellut koirani olevan taakkana minulle ja muille, olen ollut pettynyt elämääni koiran kanssa ja olen ajatellut etten riitä. Olen myös huomannut että rakastan koiraani ja se minua, me tulemme hyvin toimeen, hän antaa minulle paljon, me muistutamme ja luemme toisiamme, miten paljon iloa se tuo minun ja muiden elämään ja olen kouluttanut koiraani hyvin.

Kaikkia solvaavia ajatuksia tai tyytyväisyyden tunteita yhdistää yksi asia. Nimittäin se, että ajatukset ja tunteet käyvät hetken mielessä, vaikuttavat minuun tehden tuhoa tai hieman parantaen ja häipyvät huomaamatta pois. Miten epäreilua! Miksen antaisi niille hetken aikaa, jotta pääsisin tutuiksi asioihin, jotka jättävät minuun jälkensä?

Koirani on tällä hetkellä hoidossa. Eräiden keskustelujen jälkeen huomasin mieleni tehneen pikaisen päätelmän että koirallani on huono olla tässä maailmassa. Niin väärä kuin päätelmä voisi olla, tuntui se todelta. Epätoivon, pettymysten ja surun sumu pyyhkäisi lävitseni vuolaana itkun kera. Huomasin raskaan minuutin päästä, että asia jota suren ovatkin ne kaikki asiat mielessäni - ne suremattomat surut, ikävät, häpeät ja kiukut. Niiden ei tarvinnut liittyä oleellisesti tähän päivään tai siihen hetkeen kun suru otti minusta otteen. Ne tarvitsivat vain väylän nousta tietoisuuteeni. Oli niiden aika tulla esiin, koska olin ne valmis kohtaamaan. Tänään ajattelin päättää tämän kirjani tarinan onnelliseen loppuun (ylläri, koska ne on parhaita) ja päättää olla tyytyväinen itseeni koiran omistajana. Koirani on tärkeä minulle ja pidän siitä hyvää huolta. Huolehdin että hän saa rakkautta ja hyvää hoitoa kaikkialla minne hän menee.

Hetken meinasin unohtaa ajatella mistä suru johtui. Onneksi annoin sille hetken aikaa - oivalsin että kaikki on hyvin - tässä ja nyt. Anna sinäkin aikaa tunteille ja ajatuksille. Esitä niille kriittisiä kysymyksiä ja kuuntele intuitiotasi mitä mielikuvia siitä saat. Siinä taidossa harjaantuu. Minua ainakin helpotti suunnattomasti itkuni ja suruni ymmärrys. Se puhdisti ajatuksia ja samala esti väärien "syyllisten" etsimisen - itsestäsi tai muista. <3

Ihanaa lankalauantaita! <3

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Uhrautuminen ja myötätunto


Hyvää pääsiäistä! 


Mitä ajatuksia sinulle herää näin pääsiäisen aikaan? Ajatuksia ajasta, perheestä, luonnosta tai heräsikö sinulle joitakin tunteita?

Oletko milloin uhrautunut toisen puolesta? Uhrautuminen nousi ajatuksiini miettiessäni pitkäperjantain päivää ja sen sanomaa Jeesuksen ristiinnaulitsemista. En sinällään haluaisi sanoa olevani uskovainen mihinkään kirjoitettuun vaan pikemminkin mietin eleitä ja tiettyjä symboleita, mitä kussakin tarinassa on sisällään. Kun tänään mietin mitä tunteita ristiinnaulitulla Jeesuksella olisi ollut ihmisiä kohtaan, huomaan, että myös me voimme tuntea samaa myötätuntoa ja rakkautta toisia ihmisiä kohtaan.  


Mieti vaikka hetki miltä tuntuisi nähdä Jeesuksen silmin: "On kaunis päivä tai ilta. Tunnet suunnattomasti rakkautta ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Näet heidän kauniit puolensa silloinkin ku he eivät sitä itse näe. Ymmärrät myös niitä keillä on vihaa ja katkeruutta sinua ja muita kohtaan. Hymyilet sydämessäsi ja tiedät että he tekisivät asioita kauniimmin ja rakastavammin jos vain voisivat. Luotat että joskus he tulevat huomaamaan, oppimaan ja kehittymään ja jos eivät, niin rakastat heitä silti."

Pystytkö tuntemaan niin suurta rakkautta muita kohtaan kuin mitä Jeesus tunsi? Mikäli et, niin voisit vilkaista peiliin. Monesti unohdamme rakastaa ehdoitta ja osoittaa myötätuntoa itsellemme. Jeesus varmasti rakasti itseään, koska pystyi hyväksymään kaiken ympärillä tapahtuvan -muitakin versioita on raamatun lisäksi, mutta mennään nyt tällä. Voit miettiä kylpeväsi vaaleanpunaisessa/vihertävässä valossa, kultaisessa sähdehtivässä valossa tai valkoisessa timantein loistavassa valossa. Tiedät sen riittävän että kylvet siinä itseäsi varten.

Uhraudutko toisinaan useamminkin? Usein mietin että minun tulisi auttaa muitakin huomamaan heidän oma rakkautensa ja saada heidät toimimaan myötätuntoisemmin itseä ja toisia kohtaan. Toisinaan olen lannistunut suunnattomasti kun olen epäonnistunut siinä. Samalla kuitenkin olen huomannut, että yrittäessäni saada toisia huomaamaan hyviä asioita, teen sen jollain tapaa omani kustannuksella. Koitan saada muita toimimaan siten, miten näen maailmalle parhaaksi omilla silmilläni. Kuitenkaan emme voi tietää toisten oppiläksyistä tai karmasta. Emme voi tietää mikä on toisen tarkoitus tälle maailmalle. Voimme vain vastata omista ajatuksistamme, tunteistamme ja teoistamme.

Voit miettiä kanssani: "Minä olen valo itselleni. Minä valaisen oman elämäni. Minä loistan itseäni varten." Koska niin me kaikki olemme oman elämämme majakoita. Ja kun loistamme ympärillemme omaa valoa, voimme joskus tunnistaa toisen majakan. Niistä kumpikin tekee tärkeää työtä kun he loistavat itse itselleen. <3
Ihanaa pääsiäisen aikaa <3

torstai 24. maaliskuuta 2016

Hoffman: Säteile valoasi ehdottomasti

Hoffman: Säteile valoasi ehdottomasti

IN ENGLISH: Shine Your Light Unconditionally

Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
Maaliskuu 2016
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Onko säteilemäsi valo himmeämpää, jos kukaan ei huomaa tai tunnusta sitä? Vai onko mahdollista säteillä valoa vain siksi, että se on osa elämänpolkuasi? Ne joilla on kirkkain valo, on helpompi nähdä, mutta heidän tehtävänsä ei ole "kytkeä" enemmän ihmisiä valoon, vaan pelkästään säteillä omaan valoaan ehdottomammin. Valo loistaa, jotta kaikki voivat nähdä, mutta kaikki eivät näe, kaikki eivät halua nähdä eikä kaikkien tarvitse nähdä. Tämä ei heikennä valon merkitystä tai arvoa. Sen arvoa ei mitata sillä, miten moni näkee, hyväksyy ja ruumiillistaa sen, vaan sillä miten kirkkaasti se loistaa, vaikka se loistaisi yksin.

Niiden taakkana jotka loistavat kirkkaimmin, ei ole suurimman pimeysmäärän valaiseminen tai useampien ihmisten tuominen valoon – heistä tulee valomajakka valinnalle hyväksyä korkeampi taajuus ja värähtely, ei muutospakko. Ehdottomana valolähteenä oleminen merkitsee, että säteilet kirkkaasti riippumatta siitä, kuka näkee valon – se on kaikkien nähtävänä silloin, kun on heidän aikansa ja kun he ovat valmiita.

Joillakin on pimeydessä olemisen matka, mikä rohkaisee valoa etsiviä. Hekin ovat tärkeä osa valoperustaa. Ilman varjoja valoa ei näy. Ja ilman valoa pimeydelle ei ole vaihtoehtoa. Mutta ei ole kaikille mitään käskyä nähdä valo eikä kenellekään ole ehtoja – ei käskyä niille, jotka ovat valossa tai pimeydessä, tulla tietoiseksi valosta, hyväksyä ja ruumiillistaa se ja tulla myös valomajakaksi muille.

Tämä ei tee niiden työtä vähemmän arvokkaaksi tai onnistuneeksi, jotka säteilevät valoa. Kaikki mahdollisuudet ovat olemassa rajattomassa, ehdottomassa universumissa, myös pimeyteen jääminen. Ehdottoman valon säteileminen tuo sen kaikkien ulottuville, ilman sen hyväksymis- tai tunnustamisehtoa.

Jos pelko pimeyden tuloksista tulee valosi säteilemisen syyksi, niin toimit ehtojen ja tuomitsemisen kera. Saatat tuntea houkutusta säteillä kirkkaammin, jotta toiset voivat nähdä, mutta valon näkemisen ja hyväksymisen mahdollisuus riippuu värähtelystä ja taajuudesta, mikä riippuu myös kunkin sielun tahdosta, oppitunneista, karmasta ja sielupolusta.

Se että haluat säteillä kirkkaammin, ei merkitse, että toiset haluavat nähdä enemmän valoa. Jotkut valo voi sokaista ja he kääntyvät pois, koska se sekaantuu heidän polkuunsa. Toiset saattavat käyttää valoa tehdäkseen valinnan jäädä omaan pimeyteensä. Säteilemäsi valon täytyy olla ehdotonta ja sinun täytyy säteillä valossa ja valona olemisen ilosta – ei siksi, että uskot säteileväsi, jotta toiset voivat nähdä sen ja tuntea valon itse.

Valo on ilon, totuuden ja ehdottoman rakkauden polku, kaikki korkeamman taajuuden energioina. Mutta valopolkuun ei sisälly tarve tulla pimeyden muuntamisvoimaksi. Säteileekö aurinko vain siksi, että sitä arvostetaan, vai säteileekö se, koska sitä se tekee? Näin myös sinä voit löytää ilon valostasi ja säteillä sen ilon kera, jota tunnet valossasi. Tietoisuus valosta on lahjasi, joten säteile sitä itsellesi ja valaise oma polkusi. Älä lannistu, jos kukaan ei näytä näkevän sitä, koska he eivät voi nähdä sellaista, joka ei ole heidän taajuudessaan tai osa heidän elämänpolkuaan.

Kun sinusta tulee valosi avulla esimerkki iloisesta, ilontäyteisestä, voimaantuneesta ja täyttymyksellisestä elämästä, voit inspiroida muita. Ei siksi, että säteilet enemmän valoa, vaan koska he näkevät esimerkin valostasi toiminnassa. Näin innostat toisia harkitsemaan valoa pimeyden vaihtoehtona ja kun säteilet ehdotonta valoa, teet valosta mahdollisuuden, mikä sallii toisten tehdä siitä voimaantuneen valinnan omalla vapaalla tahdollaan. Ja kun löydät iloa valostasi, sillä ei ole enää merkitystä, pystyvätkö toiset jakamaan ilosi tänään – olet ilossa, mikä sallii valosi säteillä vielä kirkkaammin itsellesi, kaikille ympärilläsi ja koko ihmiskunnalle.
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Varcas: Maaliskuun 2016 astroenergiaraportti

Varcas: Maaliskuun 2016 astroenergiaraportti


Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
28.2.2016 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 

Tunnustuksen saamisen yli 


Maaliskuu jatkaa ja laajentaa helmikuun keskeisintä teemaa: tarve ylittää omahyväisyys, ottaa täysi vastuu omasta elämästämme ja kieltäytyä sallimasta, että tulevaisuutta muokkaa itsesääli, jääräpäinen muutosvastarinta tai elämän täysillä elämisen pelokas välttäminen. Muista: olemme muuttuneet viime vuosina tunnustuksen saamisen yli. Ihmiselämä ei ole sitä, mitä se kerran oli. Meidän täytyy nyt nousta todistamaan itsemme käsissämme olevan voiman arvoiseksi, olla käyttämättä tuota voimaa puhtaasti henkilökohtaisiin hyötyihin kokonaisuuden kustannuksella ja käyttää sitä hyödyttämään kokonaisuutta – kaikkia olentoja ja kaikkia. Henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti kestävän tulevaisuuden muovaamisen on oltava nyt etusijalla. Tulevaisuuden joka kunnioittaa elämää pyhänä olemuksena kaikkien olentojen sisällä, ei jonain sellaisena, jonka arvon sanelee vain käytännöllisyys. 

Tämä kuukausi haastaa itsetuntomme. Meidän täytyy ehkä määritellä täysin uudelleen näkemys omasta arvosta – emmekä löydä sitä siitä, mitä teemme tai miten elämme, vaan siitä tosiasiasta, että olemme jokainen pyhän lähteen ainutlaatuinen, fyysinen ruumiillistuma. Jumalainen kipinä syyttää kaikkien sisäisen liekin riippumatta siitä, miten himmeäksi tunne- ja psyykkiset haavat sekä pelko- ja egopuolustuskerrokset ovat tehneet sen. Monien ihmisten elämä on hyvin haastavaa näinä päivinä. Harvat ovat immuuneja kaikelle paineelle ympärillä ja vaikka joillekin tämä voi olla riemastuttavaa, monilla se tulee merkittävän pelon kera, mikä laukaisee epätoivoisen halun säilyttää se, mikä tuntuu kontrollilta, vaikka mikä olisi. Mutta aivan liian usein se, mikä näyttää kontrollilta, on pelkästään päätös sietää parhaimmillaan epäpalkitsevaa ja pahimmillaan suorastaan vahingollista tuttua ja välttää tuntemattoman kohtaamista, mikä saattaa silti sisältää avaimen vapautumiseemme. 

Saturnuksen, Uranuksen ja Pluton liittoutuma 1.-22.3. nostaa esiin epäilyä. Jos luulit jokin aika sitten, että muutamien mullistusvuosien jälkeen kaikesta tulisi ruusuista ja eläisimme kaikki tyydyttävässä harmoniassa, saatat ihmetellä, mitä hemmettiä matkalla tapahtui ja miten päädyimme tähän!! Monet ovat menettäneet toivon tällaisten tunteiden vuoksi eivätkä enää kykene ponnistelemaan tehdäkseen elämänsä alusta, sopusoinnussa muuttuvien energioiden ja prioriteettien kanssa. Mitä itua siinä on, jos teimme sen kerran eikä sillä ollut mitään vaikutusta?! On helppoa langeta tällaiseen ajatteluun, mutta paljon vaikeampaa kiivetä siitä ylös. Tämä liittoutuma varoittaa meitä olemaan taipumatta tuollaiseen virheelliseen logiikkaan! 

Muista vain, ettei sitä tapahtunut, mitä monet luulivat tapahtuvan. Emme koskaan lähestyneet mullistavaa muutoskohtaa, joka muuttaisi kaiken paremmaksi silmänräpäyksessä. Kosmos ei koskaan puhunut sellaisesta, vain ihmiset puhuivat – ja kyllä, laumana toisinaan – mutta sitä ei koskaan heijastettu luomisen rakenteeseen, joka ennakoi kaikki asiat, ennen kuin ne ilmestyvät. Sen sijaan taivas on aina puhunut pitkähköstä siirtymästä, joka koostuu monista pienistä ja useista suurista muutoksista, muttei koskaan "kaikki kerralla silmänräpäyksessä". Jos sallimme entisten väärinkäsitysten kylvää tämänhetkistä apatiaa, sivuutamme arvokkaan tilaisuuden osallistua uraauurtavaan aikaan tämän planeetan historiassa – aikaan jota varten olemme kaikki syntyneet. 

Tämän kuukauden kolmen ensimmäisen viikon aikana meille muistutetaan toistuvasti, että pettymys syntyy omasta väärinymmärryksestämme, ei universumin epäonnistumisesta pysyä perässä! Meidän täytyy ottaa itsemme käsittelyyn, meidän täytyy kalibroida omat väärät havaintomme ja virheelliset uskomuksemme heijastamaan totuutta. Ajankohtainen pimennyskausi joka alkoi 23.2. ja jatkuu 29.3. saakka, auttaa meitä tekemään juuri tämän. 

Maaliskuun kymmenen ensimmäistä päivää
 Saturnus on neliössä Auringon kanssa. Turhauttaen jossain mielessä, mutta vahvistaen toisessa, tämä aspekti puhuu tarpeesta muokata uudelleen henkinen elämämme tyydyttämään maailman vaatimukset, ei välttämään niitä. Ainoastaan jokapäiväisen elämän raskaudessa ja kaatumisissa kohtaamme ihmisyyden täysimmillään. Ainostaan ruumiillistamalla hengen tiedämme sen itseksemme ja se leviää olemuksemme kaikille tasoille ja muokkaa polkuamme. Tämä neliö vaatii joustavuutta olla rohkea ja käsitellä aavistamattomat olosuhteet. Se tulee todellisuustarkistuksena, jalkojemme koskettamisena maahan silloinkin, kun henkemme nousee korkeuksiin. 

Jos meillä on ollut viime aikoina paljon pyrkimyksiä, mutta vähän toimintaa, olemme ollut inspiroitunut mutta toimeton, tämä kuukausi vaatii ulkoista ilmaisua siitä, mitä tapahtuu sisällä, ja tätä auttaa Marsin siirtyminen Jousimieheen 6.3. Jos haluamme elämän muuttuvan, meidän on oltava se muutos, jota etsimme. Jos valitamme tai vaikeroimme liian paljon kohtaloamme emmekä tee riittävästi, mitä voimme, luodaksemme nykyisestä uutta, on aika pysähtyä, pohdiskella ja sitten elää eri tavalla. Emme ole uhreja vaan toimijoita – luoja yhtä paljon kuin luotu. 

Vanhoista mielen tavoista jotka pitävät meidät jumissa negatiivisuudessa, tulee aina vain tuhoavampia, kun energiat kasvavat koko kuukauden ja kaikella – kyllä kaikella! – on suurempi vaikutus. Meidän täytyy siksi päättää kuukauden alussa, millä puolella haluamme olla: kahlehdittuna vanhoihin tapoihin ja esteisiin vai sitoutunut löytämään uusia tapoja kohtaamiemme tuttujen haasteiden läpi. Tämä päätös – tärkeämpi kuin sanat voivat kertoa – muokkaa seuraavia kuutta kuukautta ja värittää jokaista valvehetkeämme, joten parasta valita hyvin! 

Maaliskuun 3. päivä nähdään Kuun pohjoissolmun, Kheironin ja Erisin välinen liittoutuma, joka jatkuu 23.4. saakka. Antaen muutamia yllätyksiä matkan varrella, se vaatii halukkuutta tunnistaa, missä olemme haavoittunut ja miten jatkamme toistemme haavoittamista. Tämä ei ole itsesyytösharjoitus, eikä sen pitäisi saada oloamme tuntumaan pahalta, vaan yhdistää meidät syvemmin egovoimaan, joka väistämättä muokkaa elämäämme. Kukaan ei voi välttää subjektiivisuutta. Näemme kaikki elämän omin silmin, arvoimme sitä omia kokemuksiamme vasten ja reagoimme suojellen sitä, mikä tuntuu haavoittuvalta ytimeltä. Näin tehdessä vaikutamme toisten elämään, usein tavoilla joita emme näe. Suhteet ovat hyvin monimutkaisia asioita ja tämä liittoutuma tuo osan tuosta mutkikkuudesta etualalle, mikä "sotkee veden" ja paljastaa harmaat alueet, joihin on mahdotonta osoittaa syyttävällä sormella sanoen: "Tämä on kaikki sinun vikasi!" "Syytä menneisyyden asiaa", se kehottaa, sillä vain tekemällä tämän, voimme lopultakin saada yhteyden ja paljastaa viisauden, mitä oikeasti tapahtuu. 

Auringonpimennys Kaloissa, joka on 9.3. klo 1.58 UT, antaa energiapuuskan, jonka pohjoissolmun, Kheironin ja Erisin liittoutuman todella lähettää psyykeemme. Oppositiossa Jupiteriin tämä pimennys puhuu tunteiden hallinnasta niin, että voimme tukeutua niiden todelliseen viestiin, eikä niiden herpaantumaton voima räjäytä meitä tai hukuta ikuisesti. Emme voi odottaa tunteiden laantuvan, pelon vähentyvän, tunteiden asettuvan tai aivojen syytävän miellyttäviä tunteita, jotka tekevät elämästä suoriutumisen helpommaksi. Sen sijaan meidän täytyy tutustua tunteisiimme – miten ne heräävät, mikä ne laukaisee, mitä niiden mallit ovat ja mikä tärkeintä, miten luomme, pahennamme ja hallitsemme niitä. Jupiter Neitsyessä muistuttaa meille, että Äiti Maa tarvitsee meitä nyt enemmän kuin koskaan, ja vastineeksi se tarjoutuu ankkuriksemme, kun elämän pyörretuulet viheltävät ympärillämme. Tämä pimennys muistuttaa meille, että se on liittolaisemme, ei resurssi jota käytetään ja väärinkäytetään omaksi hyödyksemme. 

Mitä syvemmin olemme kosketuksessa omaan sisäiseen maailmaamme, henkeemme ja tunteisiimme, sitä syvemmin voimme resonoida kaiken elämän, luontoäidin ja kauniin planeettakotimme kanssa. Näin "pelastamme maailman". Ei tuputtamalla omia uskomuksiamme toisille – väittäen, mikä on oikein ja väärin – vaan yhdistymällä todelliseen itseemme tietäen tunteemme sisältä käsin, hyväksymällä pelkomme, hoivaamalla unelmiamme ja tietämällä itsemme kaikeksi elämäksi kaikkialla. 

Saturnus nähdään 13.-16.3. Jupiterin ja Merkuriuksen muodostaman T-ristin huipulla. 
Pidä tätä viisauden kosmisena törmäyskurssina! Tilaisuutena kaivaa sisäisen tietämisemme syvyyksiä ja menestyä odotettua paremmin. Valitse aiheesi, joka on oleellinen: suhteet, työ, terveys, elämän merkitys! Missä tarvitsemmekin näkemystä elämässämme, tämä planeettaliittoutuma on valmis toimittamaan sitä. Meidänkin täytyy tietysti tehdä oma osamme. Ole avoin sille, mitä paljastuu, valmis hyväksymään aiemmin vastustettuja totuuksia ja päästämään irti uskomuksista, joiden halusimme kovasti olevan totta. 

Tämä lyhyt viisausikkuna katsoo uutta perspektiiviä, joka kantaa meidät läpi tästä pimennysjaksosta ja sen yli. Mutta meidän täytyy avata tuo ikkuna itse, omaksua näkymä ja arvostaa varjon ja valon hienovaraisia nyansseja maisemassa. Viisaus on elävä ja hengittävä olemus maailmassamme, ei vaimenevia, pölyisiä kirjoja, jotka puhuvat menneistä ajoista. Voimme jokainen vaatia sen itsellemme sen mukaisesti, missä olemme ja mitä meidän tarvitsee tietää. Älä sivuuta mitään, mikä paljastuu nyt. Tutki kaikkea, ota vastaan sen potentiaali ja pidä mieli avoimena, sillä epäuskon ja vastarinnan tilalle kylvetään heräämisen siemeniä – hiljaa ja ilman fanfaareja – kehittymään ja orastamaan, kun niiden aika tulee. 

Tämä voi olla pikemmin, kuin ajattelemme, sillä kun tulee 17.3., Saturnus lyöttäytyy yhteen Pluton ja Jupiterin kanssa toimittamaan olosuhteet, joita tarvitaan tuon viisauden tuomiseen ulos meistä! Jotkut elämän käytännön asiat voivat lyödä kovaa tässä kohtaa, mutta jos näin on, älä huolestu. Ennakoimattomien tilanteiden jotka yllättävät meidät ja odottamattomien lopputulosten jotka keikuttavat venettä, ei tarvitse kukistaa meitä! Voimme käyttää niitä vastuksena, jota vasten vahvistamme ydinitseämme, ja kieltäyä tulemasta mielen huijaamaksi alistumiseen tai kurjuuteen, kun se sanoo: "En ikinä pääse tästä läpi, se on liian vaikeaa, tuskallista, mahdotonta, rankkaa jne. jne." Tosiasia on, että jos olemme täällä edelleen, olemme päässeet läpi kaikesta tähän mennessä eikä seuraava asia ole erilainen. Ja mitä enemmän voitamme, sitä enemmän viisautta meillä on puolellamme ja sitä enemmän ruokimme henkeämme, fokusoimme mielemme ja valaisemme tietämme. Tämä planeetta-asetelma jatkuu 11.4. saakka, joten muista: haasteet jotka hyökkäävät kimppuumme tänä aikana, ovat vain valepukuisia opasteita, jotka yllyttävät meitä paljastamaan niiden todellisen viestin ja seuraamaan niiden johdolla. 

Kuunpimennys Vaa'assa 23.3. klo 11.48 UT, oppositiossa Oinaassa olevan Merkuriuksen kanssa, kutsuu myötätuntoista reagointia itseämme ja toisiamme kohtaan.
 Tunteet voivat käydä korkealla ja harkitumpi lähestymistapa elämään lentää kaaressa ulos ikkunasta! Ole valmis antamaan anteeksi, kun mahdollista, unohtamaan, kun tarpeellista, ja nauramaan pois tilanne, joka voisi muuten muuttua kolmanneksi maailmansodaksi!! Olemme kaikki paineen alla ja yritämme pärjätä – kaikki käsittelevät sisäisiä demoneja ja ulkoisia haasteita, kaikki etsivät rakkautta ja hyväksyntää, rauhaa ja tyydytystä. Näin ollen se mikä yhdistää meitä, on paljon olennaisempaa kuin mikään, mikä jakaa. Tämän muistamalla pääsee pitkälle tämän pimennyksen myrskyisien vesien navigoimisessa. 

Samaan aikaa on tärkeää muistaa, että oman yksilöllisyytemme omituisten paradoksien kunnioittaminen voi tehdä paljon helpommaksi hyväksyä toisten ihmisten vastaavat! Meidän ei tarvitse luopua identiteetistämme rauhan tekemiseksi, vaan meidän pitää arvostaa sitä juuri sinä lankana, joka kutoo yhteen kollektiivin erilaiset osat. Kyllä, perustasolla etsimme kaikki samanlaisia asioita, aivan kuten meidän kaikkien täytyy syödä. Mutta yhden ihmisen maukas herkku on toiselle myrkkyä ja tyydytämme jokainen yhteiset tarpeemme henkilökohtaisella tavalla, mikä tekee meistä niitä ainutlaatuisia olentoja, joita olemme. Tilan antaminen tälle yksilöllisyydelle, itsensä ja toisten kunnioittaminen sekä henkilökohtaisten mieltymysten ja makujen arvostaminen on yhtä paljon osa rauhan tekemistä kuin kokonaisuuden kunnioittaminen luopumalla jostain yksilöllisestä, syvemmän yhteyden mahdollistamiseksi. Tämä pimennys pyytää meitä löytämään tasapainon näiden kahden välillä ja ottamaan sen käyttöön välittömien vaikutusten kera. Ei ole aikaa hukattavaksi ja on paljon saavutettavaa oppimalla, miten ollaan se, joka olemme ainutlaatuisesti, ja samalla kunnioittamalla kollektiivitietoisuuden suurempaa voimaa, josta olemme vain pikkuruinen osa. 

Maaliskuun 25. päivä Saturnus aloittaa viiden kuukauden perääntymismatkan Jousimiehessä, minkä esittelemät teemat ovat henkiinherääminen ja uhrautuminen. Tarvitsemme nyt kumpaakin kunnioittaaksemme sitä kollektiivista heräämistä, joka valaisee tätä planeettaa hitaasti mutta varmasti. Saturnuksen perääntyminen Jousimiehessä herättää henkiin toiveemme ja unelmamme sisäiseksi imagoksi, joka lietsoo sitoutumistamme siihen matkaan, joka on elämämme, ja antaa sille vauhtia. Emme ehkä tiedä, miten ilmennämme visiomme tulevaisuudesta, mutta jos tunnemme uusien mahdollisuuksien pakottavan vedon, Saturnus antaa selkärankaa työskennellä sisältä, tukien luottamusta itseemme ja elämäämme, tehden suunnitelmia, tunnistaen yhteydet ja tunkeutuen aina vain syvemmälle siihen, miten maailman oikeasti toimii, jotta voimme ottaa aina vain aktiivisemman roolin sen tulevaisuuden muokkaamisessa. 

Vastineeksi Saturnuksen tuesta meitä pyydetään uhraamaan vanhentuneet uskomuksemme, käytäntömme ja tapamme, jotka eivät enää palvele hyvinvointiamme. Tämä voi olla haastavaa, sillä saatamme vakaasti uskoa, että ne ovat saaneet meidät siihen, missä olemme tänä päivänä. Ja voimme hyvinkin olla oikeassa! Mutta se missä olemme tänään, ei ole sama paikka, minne menemme huomenna, seuraavalla viikolla tai seuraavana vuonna – puhumattakaan vuosikymmenestä tai parista! Saturnus Jousimiehessä vaatii meitä tarkastelemaan rutiineja nähdäksemme, mikä oikeasti toimii ja miksi. Tukeeko päivittäinen meditointimme meitä oikeasti vai onko se vain ajatusten sotkuinen oravanpyörä, joka on kietoutunut uupumuksemme ympärille ja jota maustetaan kummallisella päiväunella, jotta kiinnostuksemme pysyy yllä?! Pitääkö se ruokavalio, joka teki elämässämme vallankumouksen omaksuessamme sen, meidät nyt jumissa ja pelkäämme uusia tapoja hoivata kehoamme, mieltämme ja henkeämme? Ovatko ne säännöt, joiden mukaan elämme, elämää parantavia vai pitkästyttäviä? Maalaavatko ne meidät nurkkaan, josta emme pääse pakoon rikkomatta noita omaksumiamme sääntöjä? 

Kun maaliskuu loppuu ja katsomme taaksepäin haastavaa kuukautta, joka on paljastanut akilleenkantapäämme ja viat huolellisesti kudotussa elämässämme, Uranus aloittaa yhtymän kääpiöplaneetta Erisin kanssa, mikä valmistelee niiden ensimmäiseen tarkkaan yhtymään kesäkuussa. Tämä on kahden mahdollisesti hyvin häiritsevän voiman vahva liittoutuma, mikä pian päästetään irti psyykessämme ja ympäri planeettamme. Helvetti pääsee irralleen tai meidät päästetään irti helvetistä! Valinta on meidän ja niin on matkakin: syvälle sen ytimeen, mitä merkitsee olla ihminen ja jumala, maa ja henki, maskuliininen ja feminiininen, elossa kaikelle yhdellä tasolla ja kuitenkin kuollut maailmalle toisella. Peli on tekeillä ja me olemme pelaajia – pidimme siitä tai emme, olemme valmiita tai emme. Kukaan ei ole immuuni näille mahtaville voimille, jotka tunkeutuvat joka soluumme – eikä meidän pitäisi halutakaan olla! Tämä on todellinen henkiinherääminen, alkukantaisimman henkemme, raivoavan sielumme uudelleenelävöinti. Sitä kutsutaan nousemaan ja peittämään meidät intohimollaan elämää kohtaan ja herpaantumattomalla voimallaan ratkaista tulevaisuus uskomattoman ja mahtavan kätensä yhdellä kosketuksella. 

Sarah Varcas 
----------- 

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen. 

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.