Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kaipaan vain ymmärrystä


Ihanaa ja valoisaa pääsiäisen jälkeistä aikaa! <3 

Saitko olla pääsiäisen vapaalla vai teitkö töitä tai jotain muuta? Minun pääsiäiseni kului kotihoidossa töitä tehden. Töissä oleminen antoi kyllä haastetta tunteiden ja mielen hallintaan. Minulla on tapana tuntea oikea ja oikeudenmukainen toiminta ja usein kehitettävien kohdalla kuten työntekijöiden kuormitus, työpaikan sisäinen hyvinvointi, tai muiden hallinnollisten asioiden koen tarvetta laittaa muutoksen rattaita pyörimään. Joskus se tapahtuu pienien levitettävien ajatusjyven kautta ja joskus johtoportaalle yhteydenotolla. Oli oikeastaan hienoa huomata miten en ollut kadottanut sitä puolta itsestäni opiskelujen myötä vaan edelleen yhteishenki, asioiden pyöriminen ja oikeudenmukaisuus ovat hyvin tärkeitä minulle työelämässä. Eilen muutama asia nousi minun mieleeni, jotka koskevat enemmänkin näkymää tämän hetkisistä tavoitteistani ja ymmärryksen puutteesta.

Eräs työkaverini kysyi eilen minulta mitä minusta tulee valmistumisen jälkeen. Jäin miettimään tuota kysymystä. Miksi olen kiinnostunut henkestä kasvusta ja henkisistä taidoista tasapainottamaan ja tuomaan rikkautta elämään? Huomasin mielessäni miettiväni sen että ehkä minun tulee luoda yhteisöjä henkiselle kasvulle. Tiedättekö sen tunteen kun tiedät jonkin olevan niin totta kuin mahdollista ja vastaus on selvänä edessäsi? Sellainen tunne minulla oli eilen kun ajattelin koulutustani ja kiinnostukseni kohdetta: tottakai ne kulkevat tulevaisuudessa käsikädessä: järjestöjehu, yhteisöllisyys + henkimaailma. Ja vaikka nyt on hieman vaikeampi muistaa eilistä selkeää kokonaiskuvaa niin olen onnellinen ja iloinen siitä tiedosta mitä kohti olen menossa! Suosittelen myös muita pohtimaan asioita mitkä antavat iloa - olisiko sitä mahdollista joskus sekoittaa ammattiisi vai teetkö jo jotakin mistä iloitset ja joka täyttää haaveesi? Voisitko ottaa pienen askeleen kohti iloa - teet tänään niitä asioita jotka tuovat sinulle iloa päivään?
 
Toinen asia mitä jäin mietiskelemeään on ymmärrys. Oletko koskaan kaivannut ymmärrystä joltakin ja kokenut, ettei kukaan ymmärrä sinua tarpeeksi? Olen lapsuudesta asti kaivannut osakseni muiden ymmärrystä ja kokenut olevani yksinäinen susi ilman omaa laumaa, kaveripiiriä tms. Huomasin kaipaavani samanlaisia asioita eilen väsyneenä työvuoroni jälkeen. Opetin läheistäni miten olisi hyvä reagoida tai miten osoittaa ymmärrystä ja myötätuntoa. Pian kuitenkin oivalsin, että ainoa ihminen jolta kaipaan ymmärrystä on itseltäni. Kaikki mitä läheisissä tai muissa ihmisissä kaipaan, ovatkin ehkä ominaisuuksia jota kaipaan itseltäni. Kaipaatko sinä jotain läheiseltäsi: huomiota, rakkautta, hellyyttä, läsnäoloa - miksi ne ovat sinulle tärkeitä ja voisitko tarjota niitä läheisillesi hieman enemmän? Huomasin että minun tulisi tutkia itseäni ja elämääni, jotta voisin ymmärtää omaa persoonallisuuttani, ja jotta ymmärtäisin henkistä minääni ja tarkoitustani. Siispä kysyn uudelleen: kaipaatko osaksesi ymmärrystä, itseltäsi tai muilta? Jos vastaat myöntävästi - anna sitä itsellesi.

Ihanaa tiistaipäivää! Tänään on hyvä päivä. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti